Valesokkelit ja muut riskirakenteet: mitä 70–2000-luvun taloista pitää tietää

5.12.2025

Äskettäin päivän suurin uutinen oli suomalaisten kotien valesokkelit. Syystäkin – Helsingin Sanomien (Emil Elo, 23.11.2025) mukaan jopa 170 000 asuntoa on rakennettu valesokkelilla. Kyse ei ole pienestä marginaaliongelmasta vaan rakenteesta, joka voi vaurioituessaan aiheuttaa mittavia kosteus- ja sisäilmaongelmia.

Talokauppaa suunnittelevan kannattaakin katsoa omaa (tai ostettavaa) taloa ennen kaikkea sen aikakauden tyypillisten riskien kautta. Jokaisella vuosikymmenellä on omat rakenteensa – ja omat kompastuskivensä.

1970-luku: valesokkelit ja maanvastaiset seinät

1970-luvulla valesokkeli nousi suosituimmaksi alapohjaratkaisuksi. Sen ongelma on yksinkertainen: ulkoseinän alaosa jää maanpinnan tasolle tai sen alapuolelle, jolloin kosteus pääsee helposti puurakenteisiin. Samoihin vuosiin liittyy myös maanvastaisia seinärakenteita, joissa kosteudeneristykset ovat usein puutteellisia.

1980-luku: matalat sokkelit ja tuuletuksen puutteet

1980-luvun talot ovat usein muuten hyväkuntoisia, mutta useissa niissä sokkelikorkeus on matala. Se altistaa seinärakenteet roiskevedelle ja pakkasrapautumiselle. Monissa 80-luvun taloissa on myös rossipohja, joka toimii hyvin vain, jos tuuletus on riittävä. Puutteellinen tuuletus on yksi yleisimmistä kosteusvaurioiden syistä. Myös kuntotarkastusohjeissa rossipohja mainitaan riskialttiina, jos tuuletus ei ole riittävä.

1990-luku: muovieristeet ja rakennusvirheet

1990-luvun rakentamista ohjasivat energiatehokkuus ja muovikalvot. Se toi uusia ongelmia: höyrynsulkumuovin virheellinen asennus voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteisiin. Samalla 90-luvun lopulla kiireinen rakennustahti näkyy edelleen materiaalivirheinä.

2000–2010-luvun talot: vähemmän kosteusvaurioita, enemmän teknisiä riskejä

Tuoreemmissa taloissa kosteusvauriot ovat tutkimusten mukaan harvinaisempia, mutta talotekniikan monimutkaistuminen tuo mukanaan muita riskejä. Sisäilmatutkimuksissa on havaittu erityisesti ilmanvaihdon puutteita, VOC-yhdisteitä sekä rakennusaikaista kosteutta, jos sääsuojausta ei ole tehty oikein.

Miksi ostajan kannattaa reagoida ajoissa?

Riskirakenne ei ole automaattisesti vaurio. Mutta jos kuntotarkastuksessa ilmenee epäily, on ostajalla velvollisuus vaatia lisätutkimukset ennen kaupantekoa – muuten rakenteen piilevää ongelmaa ei voi myöhemmin vedota virheenä. Tämä todetaan myös alan ohjeissa ja oikeuskäytännössä.

Haluatko varmistaa, ettei talokauppa perustu arvailuun?

Kuntotarkastus on paras tapa selvittää talon todellinen kunto ja tunnistaa vuosikymmenkohtaisten riskirakenteiden mahdolliset ongelmat ennen ostoa tai myyntiä.

➡️ Pyydä helposti tarjoukset luotettavilta kuntotarkastajilta:

Jätä tarjouspyyntö Palaa etusivulle