Kuntotarkastus asuntokaupassa

Asuntokauppa on useimmille meistä elämän suurin yksittäinen taloudellinen päätös. Asuntokaupan kuntotarkastus tuo tähän prosessiin kaivattua mielenrauhaa, faktoja ja läpinäkyvyyttä.

Mitä on asuntokaupan kuntotarkastus?

Kuntotarkastus on rakennuksen teknisen kunnon ja rakennustavan puolueeton arviointi. Kuntotarkastaja-nimike ei itsessään ole suojattu, joten tarkastajan osaaminen kannattaa varmistaa saamastasi tarjouksesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksissa hyvä merkki pätevyydestä on esimerkiksi FISEn toteama Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK -pätevyys sekä se, että tarkastus tehdään KH 90-00394 -suoritusohjeen mukaisesti. Yleensä tarkastukseen sisältyy:

• Pintapuolinen arviointi
• Rakenteiden kunnon selvittäminen
• Kosteusmittaus

Kuntotarkastus auttaa tunnistamaan mahdolliset riskit ja vauriot ajoissa, ennen kuin niistä muodostuu suuria ja kalliita ongelmia. Se voi paljastaa esimerkiksi piileviä kosteusvaurioita, puutteita ilmanvaihdossa tai rakenteellisia heikkouksia, jotka voivat vaikuttaa rakennuksen arvoon ja turvallisuuteen.

Ostajan näkökulma: Tiedä, mitä olet ostamassa

Ostajana sinulla on laaja selonottovelvollisuus kohteesta. Kuntotarkastus on tehokkain tapa täyttää tämä velvollisuus, mutta on tärkeää ymmärtää sen rajat:

• Raportin tulkinta: Älä säikähdä jokaista "korjaustarve"-mainintaa. Yli 30 vuotta vanhassa talossa on luonnollista kulumaa, eikä tarkastusraportti tarkoita, että talo olisi asumiskelvoton.
• Riskirakenteet: Jos tarkastaja kirjaa kohteesta riskirakenteen (esim. valesokkeli tai tasakatto), se ei tarkoita automaattisesti vauriota. Se tarkoittaa, että rakenne tulee tutkia erillisellä kuntotutkimuksella, jos vauriota epäillään.
• Hintaneuvottelut: Kuntotarkastuksessa löytyneet korjaustarpeet ovat luonnollinen osa kauppaneuvotteluja. Jos katto on uusittava välittömästi, on reilua huomioida se kauppahinnassa.

Myyjän näkökulma: Vältä ikävät yllätykset

Myyjällä on laaja tiedonantovelvollisuus. Ennakoiva kuntotarkastus (eli tarkastus ennen asunnon myyntiin laittoa) on myyjän paras suoja jälkikäteen tulevia reklamaatioita vastaan:

• Avoimuus herättää luottamusta: Kun asunnosta on valmis, ammattilaisen tekemä raportti näytössä, ostajaehdokkaat uskaltavat tehdä tarjouksia rohkeammin.
• Ei vastuun poistumista, mutta riskien minimointia: Vaikka kuntotarkastus ei poista myyjän 5 vuoden virhevastuuta (omakotitalojen maakaari) tai 2 vuoden virhevastuuta (asunto-osakkeiden asuntokauppalaki), se tekee asunnon vioista näkyviä. Ostaja ei voi jälkikäteen valittaa viasta, josta hänelle on kerrottu kuntotarkastusraportissa ennen kauppaa.
• Myyntiaika lyhenee: Kun viat ja korjaustarpeet ovat tiedossa, ehdollisia tarjouksia on vähemmän ja kaupat syntyvät nopeammin.

Aikataulu: Milloin tarkastus tehdään?

Yleisimmin kuntotarkastus tehdään joko ennen myyntiä (suositeltavaa) tai ehdollisen ostotarjouksen jälkeen. Jos tarkastus tehdään vasta tarjouksen jälkeen, kauppa saattaa kaatua raportista ilmeneviin uusiin löytöihin. Siksi suosittelemme aina ennakoivaa tarkastusta.

Mitä tarkastus maksaa?

Kustannukset jaetaan useimmiten tasan ostajan ja myyjän kesken (50/50), ellei toisin sovita. Jos myyjä tekee ennakoivan tarkastuksen, hän maksaa sen itse, mutta voi sisällyttää sen asunnon pyyntihintaan.

Omakotitalon kuntotarkastus maksaa tyypillisesti noin 900 – 1 900 euroa, rivitaloasunnon 550 – 1 200 euroa ja kerrostaloasunnon 350 – 750 euroa. Voit lukea lisää hinnoista kattavasta hintaoppaastamme.